Suvun varhaisjuuret, kronikka (1548)

vaakuna_oesch_w100

Ote kronikasta, jossa kuvataan arvoisien Valaliittolaisten Stetten/Landen ja kansalaisten merkittäviä tekoja.  Painettu Valaliitossa, Zürichissä, Christoffer Forschouerin toimesta Herran vuonna 1548.  Sen 8. kirjan sivulla 254 on entisen ”Wiflisburger-Gau’n” kuvaus jonka IX-luvusta voimme lukea:
B
ernin alapuolella, Arbergin pikkukaupungin lähellä, Sana-joki laskee Aareen vasemmalta. Joen vesi tulee Sana-vuorelta Unter-Walisin Verargis’ia vastapäätä noin 8-9 peninkulmaa jokien yhtymäkohdasta. Vesiltä ja vuorilta kreivi von Greyerzin valta on kukistettu, mutta laaksoissa on täällä vielä erityisiä vapauksia.

Kristuksen vuoden 1350 vaiheilla kävivät berniläiset ja freyburgilaiset paljon sotia kreiviä ja muita herroja vastaan. Berniläisten johtamina he vaelsivat kohti Sanaa päättäen hävittää maan.

Sanalaiset eivät kuitenkaan halunneet odottaa tuhoa, vaan lähettivät edustajansa sopimaan berniläisten kanssa rahan avulla sekä päästäen heidät lähtemään mukanaan Alpeilta ottamansa lampaat, hiehot ja lehmät. Näin he yrittivät pitää maansa rauhassa. Tässä maassa oli nimittäin massoittain karjaa ja sillä tehtiin parasta juustoa mitä koko Helvetiassa saattoi tavata.

Näillä talonpojilla oli myös erityisoikeuksia. Sen vuoksi sanalaiset ja oeschiläiset sopivat noin Herran vuonna 1407* eristyisestä porvarioikeudesta Bernin kaupungin kanssa. Tästä ei kreivi von Greyerz pitänyt, vaan rankaisi heitä ankarasti vankeudella ja muilla toimenpiteillä.

Sen seurauksena talonpojat vangitsivat Oeschin linnanvoudin sekä kuusi miestä Greyerzistä ja heittivätä heidät Blankenburgissa tyrmään. Kreivi halusi kostaa. Mutta berniläisiä miehiä tuli Thunista, Frutigenista ja Siebenthalista (Simmenthal) sanalaisten ja oeschiläisten avuksi valloittaen Jonin ja Rothenburgin linnat. Sotaa ja riitelyä jatkui vielä puoli vuotta. Rauha solmittiin Valaliiton ja Baselin lähettilään välityksellä.

Greyerzin linna ja Tschudin Gruieraksi nimittämä kaupunki sijaitsivat Sanen juurella, Sana-joen varrella kaksi peninkulmaa Freyburgista. Linnassa oli asunut ja pitänyt päämajaansa samanniminen kreivi jo ammoisista ajoista lähtien.

Kun kirjoitettiin vuosi 1502, syntyi riita kreivin oeschiläisten sukulaisten ja berniläisiin kuuluvien oriungilaisten kesken. Oeschläiset tappoivat seitsemän oriungilaisten ja heittivät pilkaten alastomat ruumiit ulos linnasta.

Berniläiset lähtivät 22. elokuuta rankaisemaan oeschiläisiä, mutta kreivi esti sodan. Hän pyysi armoa sukulaisilleen tarjoten berniläisille rauhanrahaa, jonka hän sitten peri oeschiläisiltä. Rauhan välittäjänä toimi Sittenin piispa sekä Baselin ja Freyburgin kaupungit.

*) tämä vuosiluku on suvun vaakunassa

(Suomentanut Herbert Oesch)

small_CH_flag

pinssi

Copyright (2) 2015
Sukuseura Oesch ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s